Hieraisin pujopartaani ja tuijotin kyllästyneenä kohoa. Se kellui pienessä laitamyötäisessä rauhallisesti keinahdellen. Jalkojeni välissä oli termospullo josta olin kaatanut itselleni kupillisen höyryävää kahvia. Ongenvavan olin tukenut viereeni kahden kiven väliin.
Olin keskittynyt kahvin juontiin niin kiinteästi etten huomannut miten koho nytkähteli aalloissa. Havanduin vasta kaverini Jaskan huudahdukseen, – Hei, sulla syä!
Samassa koho lähti villisti viilettämään välillä upoten aaltoihin. Kahvikuppi putosi käsistäni tarrautuessani vapaan joka oli jo tempautumassa kivien lomasta veteen. Sain kuitenkin tukevan otteen ja aloin kiskoa vapaa ylös. Siiman toisessa päässä tuntui kovaa tempomista vavan taipuessa senverran pahasti, jotta päästin vähän löysää estääkseen vavan katkeamisen.
– Se o aikamoine jöntti, tuumasin Jaskalle. – Otaha haavi, mä verä sen toho hiakal.
Siirsin vetosuunnan veden suuntaisesti rantaa kohden. Komeasti molskahdellen kala alkoi lähestyä rantaa äärimmilleen kiristyneen siiman soidessa sen leikatessa veden pintaa. Samassa huomasin vasta Jaskan vaikeudet hänen kieriessään rantahietikolla johon oli tuiskahtanut nenälleen.
Päätin hihitellen vetää saaliini Jaskan seuraksi ja seurata mitähän Jaska silloin tekisi. Kala nousi ylös vedestä rantahietikolle melkein Jaskan syliin joka murahti jotain ja iski sitä koskispullolla.
-------------
Jaska istui rannalla miettiväisen näköisenä raapien muhkeaa täyspartaansa ja naukkaili jo melkein kokonaan tyhjentyneestä koskispullostaan pieniä siivuja. Äkkiä hän huomasi kohon alkavan ensin nousta vaakasuoraan ja sitten syöksähtävän syvyyksiin.
– Hei sulla syä, kiljaisi Jaska pompaten pystyyn ja tuiskahtaen samantien turvalleen pers pystyssä rantahietikolle.
Syljeskellen hiekkaa ja pikkukiviä suustaan Hän kierähti kyljelleen yrittäen seurata tapahtumia sekä tarkentaa kaksoiskuvia näkökentässään. Kaksi kalamiestä siellä näytti taiteilevan kaloja ylös vedestä. Aivan samannäköisiäkin näyttivät olevan. Näyttivät kiskovan kalojaan tänne hietikolle kiljuen jostain haavista. Ei tässä mitään haavia näkyny. Hän sai katseensa terästettyä ja huomasi kalastajia olevan vain yksi ja sekin näytti yllättävän tutulta tyypiltä. Kalaa näytti kiskovan häntä kohden matalikolle.
Jaska hapuili jo tyhjentyneen koskispullon käteensä kyrmyniskaisen lahnan ilmestyessä vedestä ja syöksähtäessä sätkien hänen viereensä hietikolle.
– Äläs perkele ala lähentelemään, murahti Jaska kohottaen pullon ja iskien sen lahnan kalloon.
----------
Ruovikon katveesta uiskenteli lahna noukkien sieltä täältä savisesta pohjasta makupalan. Laiskasti pyrstöään heilautellen ja eviään liikutellen se lähestyi melkein pohjassa kiinni olevaa koukkua. Lahna huomasi koukun keinahduksen silmäkulmastaan ja kiinnostui sen verran, että ui lähemmäs katsomaan. Se nuuhkaisi varovasti epäluuloisena koukkuun lävistettyä matoa.
–Mielenkiintoinen tuoksu, ilmeisesti jotain syötävää, se tuumaili mielessään ja näykkäsi pienen palasen madosta jäämättä kuitenkaan vielä kiinni.
Lahna maiskutteli madon palasta suussaan ja nieli sen lopulta kääntyen takaisin kohden koukkua. Se kierteli ja kaarteli, näykkäsi välillä yläpuolella killuvaa lyijypainoa, todeten sen olevan syötäväksi kelpaamatonta. Lopulta ahneus voitti ja lahna syöksähti kohden pohjaa napaten madon suuhunsa. Samassa jokin tarttui sen suupieleen, eikä lähtenyt irti, vaikka kuinka yritti sylkeä sitä ulos.
Hätääntyneenä lahna lähti uimaan kovaa vauhtia poispäin rannasta joutuen kuitenkin pysähtymään tuon suuhun kivuliaasti takertuneen esineen pysäyttämänä. Se kääntyi ympäri palaten takaisin, muttei kipu hellittänyt, vaan yltyi esineen vetäessä sitä kohden pintaa.
Lahna pyristeli jo aivan kauhuissaan irti tuosta esineestä, joka uhkasi jo repiä suupielet aivan riekaleiksi onnistumatta aikeissaan. Vetävä voima oli liian suuri lahnaparan voimille. Turhaan potkiskellen se tunsi hiekan raapivan vatsaansa ja veden häviävän ympäriltään. Kituset löivät tyhjää saaden sisälleen pelkkää ilmaa. Haukkoen ilmaa se näki viimeisenä tietoisena havaintonaan ylleen kumartuvan karvaisen ison olion ja kirkkaan välähdyksen koskispullon iskeytyessä sen niskaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti