Päiväkirjaotte tapane

En tiä onks tää jotta päiväkirja tapast tai jotta semmost.

Turus (mis muuallaka) Pikisaares AD 18.3.2010

Aika pottumaine ilma ulkon. Melke nollas o ilmaki, eikä vaa mun aivotoiminta. Yäl tulee ain pakkast ja päiväl o iha nippa nappa vähä plussa pualel. Käyti tuoal Musta Pörssi loppuumyynnis mut ei siäl enä mittä ollu. Eile ol kaik jo menny, mut ku ei oike viäl ossa viättä näit eläkeläispäivii. Mää tarkota semmost kaikemaailmast tarjouste ja loppuumyyntie peräs juaksemist.

Mahttaks johttu osittai siit, et meil ei tul tota sanomalehtte ni ei ol tullu harrastettu sitäkä eläkeläiste harrastust ku kuali-ilmotuste lukemist. Se vast kuulemma o jottai siält ain näkke kuka lapsuure- tai koulukaveri o potkassu taas tyhjä. Eihä niit nääkkä ku Citymarketis tai arvaus... eiku terveyskeskukses taik sit sairaalas. Muute ova kaik melkke karoksis, ku entise äijä nuar akka sen jälkke ku sil äijäl ei enä seissy muu ku järki. Ei ruvennu se akka omaishoitajaks vaa ittes hoitajaks. Se näkys vaa äijä sairaseläkke maksupäivisi.

Mut ny mää eksysi taas aiheest. Piti täst tyhmä... eiku tyhjäpäiväsest elämäst jotta kirjottama, mut mitä siit sit kirjotta ku ei mittä oikke tapahrukka. Samallaist joka piru päivä, toises jälkke. Tuijoteta telkkari taik tiattis ja semmost. Tupakki kuluu ja melke tekis miäl otta pari näkäräis, mut ku mää e oike ol enää semmone sälli ku tykkäis ryypät. Se vois kyl ol ku ottais muutama ni sit oliski ku toine miäs ja se toine sit jo ottais vaik kui pal, mut se pääsärky ja muut vaivakki tulis kuiteski mun kontol, ni mitä sitä sit kannatta alottaakka. Toisaal jollei mittä alota ni ei voi mittä lopettaakka.

Eile kyl kävi huvittavast. Toi meirä tiä ol semmone luistipaana ku aurinko ens lämmittä sen lume vereks ja sit tule yäl pakkane ni siit tul semmost kirkast jäätä vaa. Mää oli orottanu jo muutama päivä hiakotust, muttei kuulunu, ni sit mää soiti et tarttis vähä hiakka tännekki tul levittämä. Mää unohri autuaast sanno et tarttis tul semmose piänemmä hiakka-auto kans. Mää luuli et tiätävä omat tiäs kummossi ne ova.

Nii siält sit tul semmone iso kuarmuri hiakotussäiliö pääl. Se ol hyvi sevinny toho mutka jälkeise mäen pääl ja sit pysäyttäny sen siihe ja tullu kattoma pääseek tääl ympäri. Ol menny takas ja pistäny pykälä pääl ja auto läht sivuttai oja pualel. Onneks puhelilaitokse äijät viime kesän jättivä siihe yhre puun pystty ni se kuarmuri pyssäs siihe, eikä menny sivuttais alas tiält. Siin kohta ku o tommone muutama metri purotus. Oliskoha kolmise tai nelise metrii. Sinne ku olis puronnu ni siäl olis ollu mone tonni painone kuarmuri katollas. En tiä olisko millää saanu sitä siält ylös.

Mää huamasi sen siit ku koira alko ulkon räksyttämä ja mää meni sit kattoma mitä se siäl oike mekkaloi. Huamasi auto keltase kattovilku ja meni kattoma mitä se siäl mäe pääl seisoskeli. Siäl ol kuski heittelemäs hiakka pyärie al ja yritt sit ajaa sitä siält pakil veks onnistumat. Se vaa painus enemmä sin lumivallisse ja putoomine ol sit jo nii lähel et ehroti soittama hinuri. On mullaki talja mut ei se verä tommost kolossi mihinkä ainaska sivuttai.

Tul se sit järkiis ja soitti hinuri paikal ku ol torennu itekki ettei siält pääs ainaska hyttii rikkomat pois. No siin sit oroteltti ja tuliha se hinuriki sit vihroi takaperi ajae mutkast. Tosi aikamont kertta piti siin vekslata ennenku pääs tarppeeks liki, mut pääsi kuiteski. Veti vaijerit kii ja toise koivusse kiinnittämäs pylpyrä kaut etupäähä, et se vetäs sitä sivuttai. Kyl tekniikka o nykysi hianoo. Siält se tul iha fiksust ylös. Sen jälkke se kuski katteli tiätä ja tilas piänemmä auto ja peruut pois.

Ei täs kyl sit mittä oike muut sillonka tapahtunu. Tätä sama arkipäiväst touhuumist vaa.

Et semmottis tääl turus päi vaa olla ja ihmetellä.

Api

Tekotaiteilija

Tul täs miälee, et olenkoha mää postmoterni tekotaiteilija? Kas siin vast onki pulma. Enne se ei ollu, mut kyl nykysi. Tekotaiteilija mää varmaa ole ku em mää ol kauny noit tairekoului olleska. Sain potkut het koeajal ku menin sanoma opel et hankkis uuret kakkulat ku olti vähä eri miält jonku varjo suhte oppilastyäs, mut sehä o menneisyyre murhei. Niinpä mää sit opetteli iha itte maalailema ja piirtämä, iha omal tyylil.

Tyäväeopistoo ku ei semmoseks varsinaiseks taireopiskeluks lasketa ja sinnekki meniv vaa sitä varte et siäl voi piirustaa croquis-piirustust tai krokipiirustust nii ku tääl päi sanota. Sil ei kyl ol mittä tekemist semmose kroki kans, eli et ensteks otettais muutama kroki ja sit piirustettais mitä sit miäle jualahta ja käsi pystyy viäl tekemä. Se o sit vast joskus myähemmi ku semmost harrasteta eikä siin tarvi muut ku käyrä pitkäripases ja painuu sit tyähuaneelles jos semmone sattu olema taik sit kottiis jos ei tyähuanet ol, luama jotta minkä sit aamul selvinpäi pistä palasiks. tiätty se kottiis menemine onnistuu vast sit jos sattuu viäl olema sinkku. Muute voi ol et joutu pia rappukäytävä tai pihal ireoima ja fundeeraama mitä oliska voinu saara ny tehryks.

Tää krokipiirustus mitä mää meni sinne harrastama o semmost nopeet piirtämist mis muutamas minuutis piirretä jottai - yleens alastomallii - sit nopeuteta piirtämist nii et viimeks piirretä siit mallist kuva kymmenes sekunnis. Siin oppii havainnoima äkki kaik tarpeellise ja se sama taita kyl jäärä myähemmi pääl ku havainnoi mitä tahans ympäristössäs.

Mut mikä ihmees o postmoterni? Mun miälest sitä sanaa nykyses keskesteluis käytetä vääri. Tartti oike toteutta tota lyhennet KVG ja käyrä kattomas googlest. Siäl sanotti muummuas et "Postmodernisti ei enää usko yhteen totuuteen eikä ihmiskunnan kykyyn hallita todellisuutta." Toi o kyl vähä semmone lause et määki voisi ton kyl jollai taval allekirjotta omaltki kohralt. Melke kaik muu ol kyl sit nii korkialentost teksti et tarttis varma mennä muutamaks vuareks lukema yliopisto et siit ottais selkko.

Jos ny sit oteta toi erelline määritelmä ja se ettem mää ol koulittu, ni määhä ole varsinaine postmoterni tekotaiteilija. Määhä vaa tekeyry taitelijaks, ku mul ei ol mittä papereit et mää olisi taiteilija. Nykyaikka ku tarvita paperit joka paikka et o toristei et ossa jottai.

Mää kyl olettaisi et se mist ny perssuamalaiste, anteeks perussuamalaiste vaaliohjelmas puhuta ei kyl taira tarkotta olleska tätä samaa juttu mitä googlettamal tul esil. Tais tulla joku ihme fibaus tulkinnois. Mut sehä o vaa inhimillist. Ei kyl kannattais men sanoma mittä semmost mitä ei iha tarkka tiärä taik ymmärrä. Ehkä tarkotetti semmost nykytairet mitä taiteilijakki tekivä ainaski ennevanha vaa pitääkses hauskaa ja keksiäkses jottai uut. Sit ku se rupeski menemä kaupaks ni siit tul iha vakavast otettava hommeli ja sit se meniki iha överiks. Mut seki o vaa mun miälipire se.

Ny ku o tullu jo iäkkäämmäks ja harkittevammaks (höh, mitähä mää ny oike kirjoti) mää ole tainnu tainnu enemmänki tulla pötsmoterniks tekotaiteilijaks ku ole enemmänki suunnannu ton tekemise pötsi kasvattamiseks ja siin mää olenki onnistunu jo vähä niinku yli orotuste. Jollei sitä muute itte huama ni ainaski sillo ku menee vaateostoksil.

Mää ole ain luullu et meil o liia kostia vaatekaappi ku vaatteet pakkava sikistymä, mut ei se tair iha nii ollakka ku kaupanki vatteet ova käynee piäniks, ainaski vyätärö kohralt. Me ku olla jo kaua sitte poistettu kokovartalopeili ku se joku ku siält tuijot vastaa oli iha ouro näköne tyyppi. Se ol nii vanha näköne ja saakeli paksuki, ettei se voinu olla oma kuvajaine, tai sit siin peilis ol joku hiomavika. Se ei tainnu olla iha tasane vaa vähä niinku sellane peilitalo peili.

Mut ei täs mittä eletä ja olla vaa täs pötsmoternis olomuaros ja tehrä tairet vaikkei mikkä oppinu taiteilija ollakka. Ollaa sit vaik pötsmoterni tekotaiteilija.

Api