Kyl maar määki

Kyl maar määki jotta tiärä vaikkem mää olkka lukenu valkolakkii enkä oikke muutaka tutkintoi suarittanu. Mut lukukinkereilt mul o toristus ollu vaikkem mää semmost enää löyräkkä. Mihi o mahtanu vuaskymmente varrel karota. Mä sai semoose kerra ku olti äire kans mummolas käymäs, ku mää oli semmone keskenkasvune koltiaine.
Kansakoulu ja kansalaiskoulu o tuulu suaritettu - arvosanoist ei ny sen enemppä. Mut kaikelaist muut o tullu kyl kokeiltu tyäelämä pualel. Mää laski joskus piruuttas et 33 tyäpaikka o tullu käyty ja siin ei ol näit omii yrityksii mukan ollenska. Niistki tul jokune paikka lissä. Siit o sit ollu semmone hyäty et ku tulee ette jotta onkelmii ni ei sit jää sormi suus ihmettelemä ku vähä joka assiat o jotta tiato jääny takaraivoo säilöö.
Ny o tullu jo kuuskymment täytte ja paljo lissä renkast toho vyätäröl. Siit kai kuulemma näkke ton elintaso. E tiär sit mut mun miälest siit näkke ton kuntoilumäärä. Ei mun miälest tartte nii helvetist rehki mut kyl joskus nykysi tunttu et tartteis tehrä jotta. Pakka olema nii helkuti hankkala kumarrel. Toisaalt, miks sit tarttis kumarrel? No jollei muute ni sillo ku laitta kenkii jalkaas.
Mää innostusi jossai vaihees tost maalailustki ja sit töherteli jotta, ens pensselil ja sit myähemmi hankkisi tommose kynäpruutanki. Sil sit o tullu nykysi kaikelaist tuherrettu. Iha itte ole semmost opetellu käyttämä. Sillo meit ol viäl vähälaisest tääl Suames eikä koulutust ollenka.
Nykysi o kaikk interneti ja semmossi mist saa oppi helpol. Määki ole pal täl tiatokoneel melke jok ikine päiv. Surffaile netis taik sit piirtele ton piirtopöyrä kans jonk sai kuuskymmppis lahjaks. Se o iha kätsä vehje. Sil vaa piirrellä tikitaalikynäl semmose levy pääl jok o kiin tiattikses ja piirros tule ain esil ruurul. Kyl se on metkaa tää nykyaikane meninki.
Yks mun pojist sai munt myäs innostuma täst Linuxist ku mää kyllästysi siihe et ain vähävälii kone kaatu ja aukasu kest nii helkuti kaua ku ensteks siivotti satoi viruksi poies koneest enne ku pääs jotta tekemä. Kyl mää tänki kans joskus ole hermostunu ku ole päivittäny uuremppa versioo ni siäl sit o viäl kaikemaailma bugei ja joskus ei aukke joku winil teht ohjelma ku ei se sovellu Linuxil. Mut kaike kaikkiaa tää o mun miälest paremp ku wini. Mut se o vaa mun miälpire.

Kynäruiskumaalauksest

No ny ne myrky lykkäs, noi EU-herrat. Ne räknäs viisais päissäs, et noi automaali ova nii kauhei myrkyi - tai oikeemmi niire liuottime - et ne pittä kiälttä. Ny sit ei sais maalat ku vesiohenteisil maaleil. Ainaski mul o semmone kokemus et maalaukse taso lask samantiä helvetist. Noi vesiväri ei ol kynäruiskumaalause sopivi ollenska, ei ainaska noi automaalit.
Kai maar ne herrat o tiatossi siitki, et toi väriaine mikä o vesimaalis o mont kertta myrkyllisemppä ihmisel ja ympäristöl ku noi vanha, vai mahtaks tiätäkkä ku tommose päätökse tekivä. Mää ole jo harkinnu heittä ton bruuta jo nurkka sit ku vanhoi värei ei enää saa. O se nii masentava kokemus toi vesimaaleil maalaamine. Luuli ens et tairot o iha karonnu, mut se oliki vaa värilaatu ku ol karonnu. Samaa viivaaki saa maalat viitee kertaa et se peittä. Maalaa sit tommost milli leveet viiva vapaal kärel ussemppa kerta. Mä ku tykkää maalat vapaal kärel enkä sambluunal.
Kaikke paskoi määräyksi siält sit tuleeki. Vierää ihmisilt harrastukse ja toisilt leipätyäki. Mut niihä ne meinas kiältä tervapoltonki ja väärie kurkkuje myynni.
Mut ny mä meinasi poiket asiast. Mä luule et kaik ku o maalannu vanhoil massaväreil yhtyy mun kokemuksii tos vesimaali hommast. Massaväril sentä pysty maalaa piäntki viivaa kertaheitol ja jälki ol mahtava ku siihe heitti pari kerrost lakka. Tähä nykysee saa vetäst lakkakerroksiiki nii helvetist ennenku se tulee tasaseks, se jotenki imee ton lakan kosk se tulee ens laikukkaaks. Kaik tuntuu menevä päi jottai jota e viit sanoo.

Terveissi vaa kaikil ammattiveljil ja muillekki asiaharrastajil sekä vaik EU-herroilki vaik ei ne mistää käytännö hommast mittää tiäräkkä.

Kyl maar olis kirveel töit

Kyl maar täs maas olis kirveel töit. Kaik ihmeellise tökerö homma o loakitelt taiteeks. Täs just totesi taas tonki toreks. Irea ol varma iha kiva mut se mite se ol toteutett, se ol jotta hirveet. Mää e tommost olis roskist kauemmas kuskannu, mut mää olenki vähä fossiili. Olem määki kaikke hassu kokeillu, mut jonkunlais raja tarttis ol tekijöilki, mimmost jälkke käsistäs päästä.
Tää o taas tämmöst turha marina josta tyhjämpäiväst turina. Saaha jokane tehrä ittestäns hölmö jos se tua tyyrytyst.
Miälekäst o varmaa tommoneki ku liimailee kaikennäkössi paperiklapui vaa johonki pohjasse kii ja keksii jonku ihan metka nime ja laitta kova hinna perää. Siin sit o nii hianoo tairet et iha heikotta jossei nauru satu kupsahtama. Liika nauru ku o iha henkevaarallistki.
Emmä ny tiärä onks täskä jutus mittä miält mu mul ittel o senttä joku häpy millast tyät käsistäns pääst. Emmä ny mikkä Remprantti tai Dali ol koskaa väittäny olevanika mut jotta rajaa tartte tekemisissäs ol. Taitee ymmärtämine o taas iha jokasest ittest kii. Jokane ymmärttä semmose iha niinku itte tajuu. Eikä siit sit se enemppä.
Et semmottis.

Avoimien ohjelmien päivä 2007 Turussa 19.5

Avoimie ohjelmie päivä 2007 Turus 19.5.

Avoimie ohjelmie päivä järjestettä lauantain 19. toukokuut 2007 kello 10.30 – 15.30. Tapahtumapaik o Turu uure pääkirjasto tapahtumasali, Studio.

Tapahtuma teema o tänä vuan 'Vapaa koodi — Vapaa kulttuuri'. Yleisöl tarjota teemasse liittyvii esityksii, mm. Wikipedian suamalaine ylläpitäjä tulee kertoma täst suure suasio saavuttaneest nettitietosanakirjast. Luvas o myäs muit vapaasse kulttuuri ja vapaissi eli avoime lährekoodi ohjelmii liittyvii esityksii. Lisäks kävijä voiva tutustuu erilaissi vappaa kulttuuri teokssi ja vapaissi ohjelmii mm. kokeilemal niit ohjatust.

Vapait ohjelmii o saatavil monipualisest ja niist voiva hyäty nii peruskäyttäjä ku ammattiohjelmoijakki. Ohjelmii o saatavil mm. Linux-, Windows- ja MacOS-ympäristöihi. Kävijä voiva otta tapahtumas esiteltävii vapait ohjelmii myäs mukkaans CD-levyil.

AOP järjestetä jo neljät kertta. Kävijämäärä o noussu vuasittai ja tänäki vuan orotetta uut yleisöennätyst. Pääasiallisest kohreyleisönä ova tietokonee peruskäyttäjät.


vapaast käännetty Turuxi tiedotteest


No se ol ja men ja järjestelykki ol iha hyvi hoirettu mut porukkaa ei vaa käyny niinku olis pitäny. Osasyy tais olla kirjaston nihkee suhtautumine sali ulkopualise henkilökohtase mainonna kiältämine.

Taiteest yleens

Tul täs viime kuus jo 60 vuat plakkari. Onha siin sit ikkää jo iha tarppeks, jott voi hyväl syyl arvioira taidet. Varsinki ku o itte sitä tehny usial saral.
Mä ole toiminu piirustukse, maalaukse, ja kynäruiskumaalaukse paris. Jopa kokeillu romurautaveistoksii ja moottorisahaveistoksiaki.
Niit voi tarkastel mun omil sivuil http://www.alwstar.com osoittees, jos kiinnosta. Veistoksii siäl ei tosi taira ol.
Sai lahjaks wacomi piirtotaulu. Se o laite jok liitetää tiatokoneese ja sil voi piirttä tiatokone näytöl eräälaise kynä avul. Aluks ol vähä hankaluuksi, ku käytä Linux käyttist eikä se wacomi liittämine koneesse ollu aiva yht mutkatont ku Windowssis. Winis se käy ku laitta vaa cd:n asema ja asentta. Myäs tua ett piirretä kynäl tauluu, jok o pöyräl ja jälk tule näytöl vaatti tottumust. Piirtotaulu ei tul mittä jälkki vaa se pyssyy tyhjän.
Ei kait mun ny pitäny tost praakat, vaa taiteest ja sen vaikutuksist meikäläise elämisse ja ajattelumaailmasse.
Mun miälest tää nykyne tairesuunta o hiukka karoksis. Enne ol tärkkiä et kaikes ol taito mitä tehti. Ny näyttä silt et kunha jotta färiläiski tai riipui vaa heittä kankkaal tai paperil ni se o hyvä.
Mun kalloo toi ei oikke mahru. No jokane taapla tyylilläs, sanota. Mut mä jää kaippama tommost et näkis mitä se tekiä oikke tarkotta ja onks sil taito tehrä jotta. Onkait se ainaski nopeet ja tuatteliast jos yhte homma ei pal aikka tuhraannu ja tairet ei sais katto lähelt, mut ku se näyttä hyvält vast kilometri pääst ni kenel o nii iso huusholli. Kai maar ne o tarkotettu jonku ostettavaks kans. Tiätty jos vaa tehrä omaks huviks ni sillo se kyl o hyvä ja rentouttava homma. Mut ei kait sit tarttis käyrä jottai tairekoului. Otta vaa pensseli kätte ja alkka vetelemä färei.
Enne taiteija ol ylppiä tairoistas ja ne ol käsityäläissi. Niit arvostetti siit et mite hyvä ol jälk jot ne tuatt. Eikä siit et mite ne keksis jotta uut ja ennekokematont ol se sit kui huano tekotavaltas tahans. Nykysi mennä toissippäi. Kuha irea o hyvä ni ei ol ollenkka väli mite se o tehty. Tot kai tartte uut keksi ja tehrä, mut tarttis ain katto et se o myäs kunnollist jälkke. Ei pirä unohta vanhoje kunno mestareitte kehittämi taitoi.
Jos joku ny ot nokkases täst kirjotuksest ja alkka vaik pistämä pensseleitäs roskikse, ni sil mä vaa sano et ei se ol tarkotus ollenka. Pirä vaa pensselis esil ja kehit itteäs. Ilma harjotust ei tul miksikä eikä kehitykkä. Muutama vuare tai vuaskymmene jälkke voi ol jo aika hyväki ja kriitikoist ei kannat välittä mittä. Ne ei muut ku esittä ja oma käsitykses hommist. Tosi o, et semmose ihmise joil ei ol oma hoksnokka eli miälipiret siit et mist ne tykkä, menevä sen miälipitee mukka ku se o kerra kriitikko ja asiatuntia - mukamas.