Se o taas tämmöne julkasu

Kyl maar täs ny sit taas näpytellä. Ei tair ny täst mittä loppuka tul, vaik tarttis vähä paussiki pittä. Toisel silmäl välil vilkase telkkari. Koht o varma ku Väyryne et toine silmä katto itä ja toine länte. Mul vaa toine katto telkku ja toine monitorisse. tarttis vaa ol viäl kolmaski silmä ku kattois näppist, ettei tarttis nii pal korjail. Mahtak siit mittä appu ol vaik näkiski vähä laajemmi, siit vaa kärsii toi tarkemmi näkemine.
Täst kai tarttis tul jotta erikoistki, mut tiärä hänt sit. Mää ole semmost vähä väli fundeerannu et miks mää ylens ole alkanu kirjottama tämmössi. Tol seiska äikänumerol, jonka joskus vähä ajalasku alkamise jälkke mää sai koulust, ei ainaska olis luulu tämmöst koska alottavas. Kyl seki tuntu nii metkalt ajatel et seki ol jo viime vuastuhannel. Onks sitä ny sit oikke vanha ku voi tommottis ajatel. Kyl senki viäl hyväksyis et viime vuassadal, mut viime vuastuhannel, se on jo iha kamala juttu. Ilmankos sitä käy hiuksekki iha harmaiks ja ruppe tulema kaikki vaivoi, semmossi ku ikämiähil ny sit kuulemma tule. Kolotta, repii ja riapoo ja kaikke semmost.
Kyl huumori kukka o kaunehi kukka sanota. Telkkariski yirtetä kauhiast tehrä huumoriohjelmi, mun miälest nykysi kyl huanol menestyksel. Vaik kattois oike ajatuselki, ni ei niist oikke mittä huumori löyry. Alapääjutuist meinata varma et ei tartte muutaku vähä vihjast ni luulla et se ain nauratta. Voi ol et sillo piänen koltiasen noi olis naurattanukki, mut näi vanhemmite ne ei oike tunnu enä nauruhermoi kutkuttava. Mun miälpire o et kaikke humoristisemma ohjelma löytyvä nykysi mainospaloist. Tiätty se o vaa mun miälpire.
Tää o ny sit taas tämmöne julkasu tän sivustol ja semmosenas aika tyhjäpäiväne. Kuha ny ajankuluks tämmöstki näpyti. Seurravaks tule kyl sit toistoo, mut ku mää yritä piiskat itteäni muihi tuattavuuslajeihi.
Taitaa ol jo aik hillitä tuatantoo täl kirjottamise pualel, tai ainaski julkistamist, ettei kukka sekko kiäliopeissas, tai jossai muus näist mun jutuist. Tääl Turus ku olla vähä hullui varmaanki. Mulku siihe viäl sekottuva Manselaine isä ja hämäläine äiti ni sit taita ol jo iha karmee sekotus. Onha tääl Turus joku mun muistaaksen tehny kokonaise kirjanki, jok ol alust loppu ast samaa lauset. Iha niinku, jos oikke ny muista ni, Claude Simon ranskamaal. Se ol varmaa sillo antekraunttiaika, ku kaik säännökki ol tarkotet rikottavaks.
Nykysi kyl se olis helppo, ku munst ainaski tuntu, et ei voi oikke tehrä mittä ilma jonku säännö rikkomist. Mut yhre määki ole oppinu täs piiiitkä elämän varrel. Jos joku närästä ni siihe autta samariinisuala.
Ehkä munst sais paremma käsitykse jos vaik kävis mun kotisivuil kattomas mikä mää oikke ole. Oleks mää lintu vai kala. Mun kotisivu löytyy osotteest http://www.apiart.net Siält löytynee munst kaikenäköst. Tää osote oli kyl jo jonku jutu vastaukses mut ilmoteta ny kuiteski viälki, jollei sitä ol siäl sattunu huamaama.
Ei maar, mut ku tarttis muutama tauluki täss viäl tehrä tonne Traksfjärtti minne pitäis ripusta ne näytil Panketi seinil ens kesäks. Mun miälest noit uussi taului o ny viäl liia vähä ja toi kesä tule kyl yllättävä pia kuiteski.
Mut katota ny kui täs sit käy. Pystyks mää hillittemä ja siirtämä tuattavuut maalauste pualel, vai kui.
Ans kattoo ny.