Rantapellejä

Punavalkoinen kissa kaiveli lampea hakulla yrittäen löytää rannalla itkevän luurangon kadonnutta päätä. Luuranko oli kadottanut sen aiemmin pelatussa jalkapallo-ottelussa jolloin simpanssi oli erehdyksessä potkaissut sen järveen yrittäessään osua halkaisijaltaan puolimetriseen appelsiiniin joka toimitti lehtimiehen uransa lomassa myös jalkapallon virkaa.

Kaikkia varmaan ihmetytti tämän hetkinen valtion rahatilanne, sillä valtio oli saanut nimettömältä lahjoittajalta kaksitoista miljardia euroa. Poliisikoirat yrittivät nuuhkia kaikkia mahdollisia tolpan juuria selvittääkseen oliko rahavirran takana vaikkapa lahjus, josta voisi nostaa oikeusjutun. Jollei muuta niin ainakin punaperäpaviaania vastaan, jolla tosin ei ollut mitään tekemistä koko asian kanssa jos ei oteta huomioon sitä, että paviaani oli nähty kyseisen pankin nurkalla kusella kyseisen tilisiirron tapahtuessa. Se oli tietenkin erittäin raskauttava asianhaara tai ainakin haarojen välistä se keltainen virta oli vuolaana suihkunnut kaataen keltaisen postilaatikon sekä tukkinut hulevesiviemärin.

Riemun kiljunnan säestämänä punavalkoinen kissa nosti kallon vedestä viskaten sen rannalla kyyhöttävälle luurangolle, joka tosin ei nähnyt koko tapahtumaa ilman kalloaan jonka silmäkuopat olivat vielä täynnä savusilakoita. Ne kylläkin taisivat olla EU direktiivin vastaisia, koska niissä ei ollut valmistusmaan leimaa, eikä tullitodistusta jolloin ei varmuudella voitu sanoa olivatko ne peräisin EU:n sisältä vai salakuljetettu tai salauineet ulkomailta näille kotoisille kalavesille. Tullimiesten kaarti kokoontui hätäistuntoon vakoojina toimivien lokkien kanssa läheiselle karille.

Ensimmäinen naula kuin ohimennen suisti mereen pääministeri Käteisen. Toinen osui tullimiesten kokoukseen halkaisten tullipäällikön kananmunapään. Kolmas lopetti punavalkoisen kissan kärsimykset sen kiljuessa sydäntä särkevästi lammesta syöksähtäneen merikäärmeen puolimetrisissä hampaissa. Neljäs naula taas naulasi etsintäkuulutuksen mafiapäällikkö Marzellosta poliisipäällikön otsaan, antaen nimettömän selvitysvihjeen valtion rahalahjoituksen antajasta.

Poliisikoirat kerääntyivät ulisemaan etsintäkuulutuksen alle julkituoden mielipiteensä lahjomayrityksen antajasta sekä raapustelemaan raporttejaan vanhan televisioruudun pintaan pitkillä käyrillä sapelinterävillä kynsillään. Saatuaan raportit valmiiksi ne räjäyttivät ruudun palasiksi parilla käsikranaatilla ja leimasivat rantakiveen tekstin ”salainen” sekä poistuivat paikalta järjestelmällisessä hanhenmarssissa.

Tosin ne eivät päässeet pitkällekään vaan jäivät taivaalta putoavan pilven alle joka paljastui vaahtoavaksi pesusieneksi. Se rusensi alleen koko rannalla sekoilevan sekalaisen seurakunnan pyyhkäisten sen mereen kalojen ruoaksi, jotka jo olivat valmiina suut ammollaan odottamassa tilaamaansa a'la assorti ruokaansa. Ainoa joka pelastui tuholta oli luuranko, joka silkasta riemusta päänsä takaisin saamisesta oli kaivautunut salaiseen hautapaikkaansa hyvin ansaitulle levolle.