Ny käyrää jouluv viattoho

Jassoo. Vai et joulu. Mikäs se semonnenki oikke o? Sillo ku ol piän se tuntus ain hianolt. Mut ku ikkä tul lissä se vaa jotenki katoo toi ilosuus tostki juhlast. Mahtaaks ol syyn et sillo ei tarvin osallistu ku toho kuusen koristelusse jos siihenkä ja syämisse tiätyst vaikkei se ruak sillo oikke maistunukka. Ku orott kauheest, et jos se naapuriserä tai isäuko tai jonku muu tutu näköne joulupukki tois jotta lahjoiki vaikkei nii kiltti ollu ollukka. Ja yleens se ain toi. Kuis se pukki ain oliki nii tutu näköne?
Nykysi se o iha toist. Käyrä kaupas ja yritetä muista kaik mitä ny sit tarvita ruakapualt. Hermoilla kauppajonois ja pistetä Visa vinkuma ku käteist ei kummiska ol riittäväst. Käyrää puale tusinas kuusemyynti paikas kattelemas eik sit kuitenka olla oikke tyytyväissi siihe kuuse joka sit kotti tuara vaik siäl se ol nii komia. Se o joko liia pitkä, taik liia tuuhee, taik liian laiha, taik jotta muut. Tiätty ku siäl ei ollu katto eikä seini eikä muutaka kuuse ympäril se näyt nii komialt.
Mut sit tule väistämät se aatto. Ensteks paisteta kinkku ja vähä niinku olla varpaillas kummiski sen kans eli valvota koko yä sitä vahtimas vaikkei siin tarttis ku pistä se noi ikkä suuripiirtei vähä yli satase lämpö paistopussisse ja uunisse kypsymä. Herätyskello vaa soima siihe aikka ku sen pitäis ol kypsä ja sit maate. Ku kello herättä ni sit kuorruttama ja paisteta kuari sit kaunii ruskeeks ni siin se sit onki. Tiätty täst puuttus se et sillo yleens pari kerta poltta näppis ja kaata sitä sata asteist rasva siit pellilt tai paistopussist jollei ny iha päälles ni lattial kummiski. Toiki o aikamoine taitolaji saara se nahk siit kinku paalt pois nätist itteäs polttamat.
No aamul sit haeta kuus siält mihi se laitet säilösse ja nykysi yhä useemmas paikas ainaski näi kaupunkis taistella se verko kans jot saada kuus siält ehjänäs pois. Laiteta se jalkka ku ensteks o kuaritt jonki matkaa kuart tyvest pois et se sais imupintta. Jos käy tuur ni siin onnistu ilma et lyä siin vaihees kirveel jalkaans tai leikkele sormias viipaleiks. Sit raahata kuus sissä ja laiteta koristei ja palloi ja sähkökynttiläkki siihe. Kaareta kuusenjalkka vet ja pual litra lattialki ku se tule täytte nii yllättäväst. Olla tyytyväissi ku kaik saara kuntto ja laitetaa töpseli seinä. Siin vaihees mont kertta o tullu ette - ainaski mul - semmone, et mittä ei tapahru. Ei ol taaska huaman koitta ens jo mont päivä aikasemmi et toimiiks ne vai onks joku kynttilöist mahrollisest koko vuare seisonna jälkke ottanu luvu elikkä sammunu. Jos o hiukkaki tuuri ni o muistanu osta varakynttilöi et voi sit ruveta kokeilema mikä niist o sökö jollei satu olema semmossi joist näkke het onks lanka poik. Jollei tommost muist tehrä ajois o aiva turha lähte siin vaihees hakee varakynttilöi mistää ku kaik kaupa ova jo kiin. Ku kaik o saatu reera ja valokki palama kuuse ni eiku joulu viattoho. Sen seittemä sortti ruakka pöytä ja napa nitisemä ja käyrää jouluv viattoho.
Rauhallist jouluu ja semmottis.
Toivottelee Api